Kun valoon tulla saa,
niin se valjastaa sielun salatuimpaan saakka.
Sen kaiken heikouden,
kaiken likaisen,
kaiken mitä peittelen.
Valoon tulla saa,
silloin aavistaa sinun suuruutesi Jeesus.
Sen tähden painan pään,
ristin luokse jään,
armahdusta pyytämään.
Sinun vain on valtakunta ja voima,
sinun vain on kirkkaus suunnaton,
vain sinä tiedät sen.
Vain sinä tunnet sen,
sieluni suuren krimmeyden,
siksi kyrieleison huutamaan.
Siksi rukoilen,
Herra armada kansaa, hukkuvaa.
Vain sinä tiedät sen,
mitä on olla ihminen.
Tuon kaiken sullen nyt, itkut itketyt,
synti taakan syssimustan.
Tuon kaiken sairauden, haavat eilisen,
koko pienen sydämen.
Sinun vain on valtakunta ja voima,
sinun vain on kirkkaus suunnaton,
vain sinä tiedät sen.
Vain sinä tunnet sen,
sieluni suuren krimmeyden,
siksi kyrieleison huutamaan.
Siksi rukoilen,
Herra armada kansaa, hukkuvaa.
Vain sinä tiedät sen,
mitä on olla ihminen.
Siksi kyrieleison huutamaan.
Siksi rukoilen,
Herra armada kansaa, hukkuvaa.
Sinä tiedät sen, siksi kyrieleison huutamaan.
Siksi rukoilen,
Herra armada kansaa, hukkuvaa.
Vain sinä tiedät sen,
mitä on olla ihminen.