Vieläkö sä hiiviteisin ulos jonnekin,
mihin ikinä sua askel vie,
mihin ikinä sua?
Mieti joskus löydätkö sä tänne toistekin,
kun mulla on ikävä sua,
hei,
mulla on ikävä sua
Oli aikoi ku ei saanutta eesi,
ja oli aikoi ku me kaikki olti köyhii
Oli aikoi ku ei kesät ollu kuumiin,
ja oli aikoi ku ei rajoil ollu muuriin
Paitsi Berliinis,
mut siitki selvittiin,
mennääks me ajois taaksepäin vai mitä helvettiin
Oli aikoi ku merkkas muu ku kuori,
ku ei vedet ollu fluori,
ku ei meret ollu muoviin
Vieläkö sä hiiviteisin ulos jonnekin,
mihin ikinä sua askel vie,
mihin ikinä sua?
Mieti joskus löydätkö sä tänne toistekin,
kun mulla on ikävä sua,
hei,
mulla on ikävä sua
Oli aikoi ku ei käyny paljoo koulus,
ne oli aikoi ku mä olin suhu koukus
Ja oli aikoi ku mä olin kovas nousus,
ne vuodet loukus,
valmii lopettaa touhut
Oli aikoi ku lauluissa oli kaiho,
ja oli aikoi ku mä olin tasapainossa
Jos voisin ajossa matkustaa,
mulla ois laukut pakatuna,
voisin aloittaa alusta ja tehä kaiken uudestaan
Vieläkö sä hiiviteisin ulos jonnekin,
mihin ikinä sua askel vie,
mihin ikinä sua?
Mieti joskus löydätkö sä tänne toistekin,
kun mulla on ikävä sua,
hei,
mulla on ikävä sua
Hei, mulla on ikävä sua,
sua,
sua