Hiekka laatikollon hiljaista siellä leikki prinssit ja prinsessat.
Meillä oli lapiot ja puumiekat ja niillä valloitettiin maailma.
Värivaloja diskossa,
uudet farkut jalassa.
Mä halusin sun suudama,
vaik' en uskaltanut tulla ees puhumaan.
Älä pelkää elämää.
Aina saapuu sama maanantai,
joka mutkin kerran maahan sai.
Mietit kuka täällä kaiken saa,
tai ketä ois pitäny rakastaa.
Huoh,
mitä sanoisit nuorelle itselles?
Huoh,
joka seisoo miettiin risteykses.
Niin kauan kun me ollaan tää,
voidaan toisia me lämmittää.
Huoh,
mitä sanoisit nuorelle itselles?
Keittiös on hiljaista,
katson ulos siellä on kaunista.
Uudet prinssit ja prinsessat nauraa iloisina pihalla.
Joskus oltiin niin kuin ne,
vanhoille kuville hymyilen.
Otetaan yhdet muistoille,
tavataan kun päästään perille.
Älä pelkää elämää.
Aina saapuu sama maanantai,
joka mutkin kerran maahan sai.
Mietit kuka täällä kaiken saa,
tai ketä ois pitäny rakastaa.
Huoh,
mitä sanoisit nuorelle itselles?
Huoh,
joka seisoo miettiin risteykses.
Niin kauan kun me ollaan tää,
voidaan toisia me lämmittää.
Huoh,
mitä sanoisit nuorelle itselles?
Niin kauan kun me ollaan tää,
voidaan toisia me lämmittää.
Huoh,
mitä sanoisit nuorelle itselles?
Mitä sanoisit nuorelle itselles?